“Jos riskin sanotaan toteutuvan 15–300 vuodessa, ihmismieli tarttuu turvallisempaan lukuun 300.”

Puistokadun journalisti-aftereilla täysi tupa toimittajia kokoontui keskustelemaan AMOC-merivirran hidastumisesta ja median roolista sen viestinnässä. Tapahtuma oli HS-säätiön, Puistokatu 4:n ja Operaatio Arktiksen koollekutsuma. 

Uuden jutun päätoimittaja Olli Seuri ja Koneen hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin keskustelivat median ja yritysmaailman roolista: miten raportoida AMOCin kaltaisista järjestelmäriskeistä ja miten suomalaisen liike-elämän tulisi samalla varautua niihin? 

Olli Seuri pohti, onko median lyhyiden huomiopiikkien luominen ilmastoriskeistä ollut strateginen virhe luottamuksen rakentamisessa. Seuri avasi OA:n Liina Huttusen moderoimassa keskustelussa kriisiretoriikan kulumista: jatkuva hälytystila johtaa toimijuuden häviämiseen. Suomalainen media on yhä maailman luotetuinta, ja pitkäkestoiset, hiipivät riskit ja kriisit vaativat medialta laadukasta riskianalyysia ja maratonlähestymistavan yhteiskunnan toimijuuden lisäämisessä. 

Liike-elämässä keskitytään nyt siihen, mikä on hallittavissa. Jussi Herlin pohti itsekritiittisesti “sustispuhetta:” Liike-elämän on siirryttävä 2010-luvun kestävyyden premium-mielikuvista konkreettiseen ja operationaaliseen - miten käytämme vähemmän terästä, vähemmän energiaa ja vähemmän raaka-aineita, ja miten systeemiriskit vaikuttavat yritysten toimialoihin.

UPI:n tutkijatohtori Helmi Räisänen painotti AMOC:n sortumisen käsinkosketeltavia seurauksia Pohjois-Euroopalle. Erityisesti ruokaturva olisi koetuksella:  Meriekosysteemit romahtaisivat, mikä vaikuttaisi Pohjoismaissa tärkeään elinkeinoon eli kalastukseen. Maatalous vaikeutuisi, kun kasvukausi lyhenisi huomattavasti ja kesistä tulisi kuivempia. Monsuunisateiden muutoksen aiheuttama kuivuus ja ruoantuotannon heikentyminen vaarantaisi maailmanlaajuista ruokaturvaa. Myös lämmityksen tarve voisi Suomessa lisääntyä huomattavasti ja merijään lisääntyminen tekisi merenkulusta ja logistiikasta alueellamme huomattavasti haasteellisempaa.

Operaatio Arktiksen strategiajohtaja Anton Keskinen sukelsi alustuksessaan Pohjois-Atlantin subpolaaripyörteeseen (SPG), jonka keikahduspiste voi ylittyä jo aivan lähivuosina - noin 1,8 asteen lämpenemisessä. Keskiajan jälkeinen nk. pieni jääkausi oli uuden tutkimustiedon mukaan osaseurausta SPG:n romahduksesta. Sen yhteiskunnalliset ketjureaktiot, kuten nälänhätä, Islannin väestökato, ja 1700-luvun poliittiset levottomuudet osoittavat, miten radikaalisti ilmaston muuttuminen voi horjuttaa ihmisyhteisöjä. 

Yleisökeskustelussa nousi huomio siitä, että alustuksissa mainittu 15-300 vuoden aikaskaala AMOC:n pysähtymiselle kääntyi puheissa useammin 300 kun 15 vuoteen. Toisaalta journalisteille on ominaista tarttua lyhyempiin aikaskaaloihin. Ilmastonmuutoksessa on aiheena erityispiirre, jossa hiipiviä yhteiskunnallisia vaikutuksia ei käsitellä kiirellisinä. Olli Seuri tiivisti osuvasti: media kirjoittaa mielellään tulevaisuusskenaarioista, mutta niiden spekuloimiseen tarvitaan faktoja, systeemistä ymmärrystä ja kykyä rakentaa konkreettisista esimerkeistä lukijaa koskettavaa tarinankerrontaa. 

Katso Olli Seurin ja Jussi Herlinin fireside chatin tallenne!